Toimettomuus on sillointällöin hyvästä. Esimerkiksi lomareisulla tai vapaapäivänä jalkojen nostaminen pöydälle ja ameriikantyylinen Kick back and enjoy -mentaliteetti saavat sykkeen verkkaiselle ja suun sivuilla olevat poskilihakset jännittymään kohti korvia. Tarkoituksellinen sluibailu ja huiniminen tuovat hektisen nykyihmisen päivään hetken helpotuksen.
Joillekin se on kaupungilla kahvilassa vanilijalatten takaa ihmisten ja eritoten ei-minkään -tuijottelu, toisille kirja ja iso kuppi rooibosta säkkituolissa, eräille paikallisen kolikkopeli huurteisen ohella ja monelle television fiktiiviset kuvauksen ihmiskunnan nykyisyydestä tai tulevaisuudesta juustoleivän höysteenä.
Eniten on kai tarve päästä pois siitä todellisuudesta, jonka käsikirjoituksesta moni meistä voi kiittää vain itseään. Kuskinahan tässä on kuitenkin elon erikoiskokeilla ollut jokainen, kartturin vaihdellessa vaimosta saatanaan.
Kitaraa näppäillessä päätyy usein köyhän miehen nirvanaan ja autuuteen soittopaikasta riippumatta. Ohessa voi tuijotella kohdentamattomin katsein televisio- tai ikkunaruutua ajatuksen harhaillessa valovuosien päässä. Sillointällöin havahtuu johonkin nuottien jonoon. Kun riffi tai melodiajatkumo herättää soittajan horroksesta, saattaa käsillä olla timanttia.
Useat biisinikkarit kirjoittavat hittinsä puolivahingossa tahtomattaan. Väkisin yrittäessä lankeaa helposti kulkemaan tuttuja polkuja. Eksymällä omiin ajatuksiinsa saattaa löytää itsensä inspiraation pohjattomalta lähteeltä. Ja se, jos jokin, palkitsee.
Oli keino mikä hyvänsä, suorittamisen ohella tarvitaan luovuutta ruokkivaa aikaa jossain ihan muualla, kuin Telluksella.
-Timmy
[Tätä kirjoitettiin henkisesti Malediiveilla, fyysisesti Pansiossa]
Joillekin se on kaupungilla kahvilassa vanilijalatten takaa ihmisten ja eritoten ei-minkään -tuijottelu, toisille kirja ja iso kuppi rooibosta säkkituolissa, eräille paikallisen kolikkopeli huurteisen ohella ja monelle television fiktiiviset kuvauksen ihmiskunnan nykyisyydestä tai tulevaisuudesta juustoleivän höysteenä.
Eniten on kai tarve päästä pois siitä todellisuudesta, jonka käsikirjoituksesta moni meistä voi kiittää vain itseään. Kuskinahan tässä on kuitenkin elon erikoiskokeilla ollut jokainen, kartturin vaihdellessa vaimosta saatanaan.
Kitaraa näppäillessä päätyy usein köyhän miehen nirvanaan ja autuuteen soittopaikasta riippumatta. Ohessa voi tuijotella kohdentamattomin katsein televisio- tai ikkunaruutua ajatuksen harhaillessa valovuosien päässä. Sillointällöin havahtuu johonkin nuottien jonoon. Kun riffi tai melodiajatkumo herättää soittajan horroksesta, saattaa käsillä olla timanttia.
Useat biisinikkarit kirjoittavat hittinsä puolivahingossa tahtomattaan. Väkisin yrittäessä lankeaa helposti kulkemaan tuttuja polkuja. Eksymällä omiin ajatuksiinsa saattaa löytää itsensä inspiraation pohjattomalta lähteeltä. Ja se, jos jokin, palkitsee.
Oli keino mikä hyvänsä, suorittamisen ohella tarvitaan luovuutta ruokkivaa aikaa jossain ihan muualla, kuin Telluksella.
-Timmy
[Tätä kirjoitettiin henkisesti Malediiveilla, fyysisesti Pansiossa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti