Porukassa festarit paranee...

Viikkoja on vierähtänyt siitä kun viimeksi otin alleni tämän kuluneen jakkaran pölyisen ajatusten työpöytäni äärellä. Inhottava tosiasia on se, ettei nykyään enää saa töissä rauhassa ahkeroida kirjoitustyön parissa, vaan pitää oikeasti paneutua määrättyihin tehtäviin. Onneksi se kaikki on taas kesäksi takanapäin ja saan viljellä turhanpäiväisyyksiäni pitkin bitiavaruuden vehmaita ketoja.

Selittelyt sikseen.

Festarikausi on alkanut rajulla kädellä ja tänään kasaantuvat Ruissalon kansanpuistoon taas tuhannet viettämään viikonloppuaan parhaaksi näkemällään tavalla. Viime viikonloppuna pidettiinn turussa ensi kertaa Turku Acoustic Festivalia, joka tarjosi mukavan määrän erilaisia esiintyjiä perinteisten Hallon Helsingin, PeeÄmÄmÄmPeiden ja ihan joka helvetin paikassa nähtävän Poski-Jaren tilalle. Oli Peitsamoa, Takaloa, Servoa, Hakulista ja etunimillään esiintyvät Tero-Petri ja Risto. 

Eikä tässä vielä kaikki.

Tänä vuonna - ainakin järjestävän tahon kertoman mukaan - ainoilla akustisilla, niin sanotuilla unplugged-keikoilla nähtiin vanha, juopunut punk-ruuna Appendix ja nätti, meikattu Reckless Love.

Yleisöä oli tekniikan poikien laskujen mukaan alun kolmatta sataa. Molempina päivinä yhteensä.

Ja sitten valitetaan, ettei täälläpäin kuule vaihtoehtomusiikkia.

Menkää ruisrockiin, siellä on tutun tasaista radiosoittokamaa tarjolla. Ei tarvitse pelätä uusia tuttavuuksia. Siellä ei kukaan hauku yleisöä tai visko tuoleja esityksen lopuksi lavalta. Kunnelkaa kävellessänne kohti aluetta pirkkasiiderit hölskyen YleX:ää, niin muistatte illan keikoilla sanat, kun samat kappaleet painautuvat taas tärykalvoillenne.

Ruisrockissa on toki yksi hyvä puoli verrattuna ensimmäistä ja viimeistä kertaa järjestettyihin Turku Acoustic Festareihin. Sitä mainostetaan...

-Timmy

[Tätä kirjoitettiin kesälomaviikolla 1 / 8]