Taas se on se aika vuodesta, kun hössötellään ja hypistellään kauppojen pehmoleluhyllyillä rakkautta käärepapereihin. Kaikki naiset ja naisenmieliset sisustavat koteja pikku tontuilla, porosilla ja kyntteliköillä. Päälle hyräillään lapsellisia rallatuksia, joilta ei voi välttyä edes apteekissa.
Ai että.
Kyllä joulukuu on sitten odotettua aikaa.
Jälkeenpäin kiroillaan, kuinka taas meni puolen vuoden säästöt krääsään, joka unohtuu ennen juhannusta kaappiin pölyttymään edellisvuotten piikkimattojen, riisinkeitinten ja hattarakoneiden joukkoon. Kiloja karistellaan helmi-maaliskuulle junttisaleilla hikoillen. 'Kyllähän jouluna syödä ja juoda täytyy'.
Sitten on tipaton tammikuu. Tekopyhäillään ja tylsistytään muutama viikonloppu, jotta voidaan taas viettää ne seuraavat neljäkymmentäkahdeksan ravinteleissa.
Jos tulee lunta, suomalainen kiroaa, kun sitä joutuu lykkimään pihasta, katolta, autosta, koirasta ja saappaista. Jos sataa vettä, kirotaan, kun ei ole lunta.
Synkkää ja kamalaa. Pimeää, kun mennään töihin ja pimeämpää kun sieltä päästään. Kylmästä saa ja pitää valittaa. Varsinkin, jos ei ole kerrastoa, tumppuja ja pipaa.
Tilaisuuden saavat häipyvät Tahitille mai tain ääreen, josta sitten paukkuu lärväkirjantäydeltä kuvia samankaltaisista toimituksista, kuin me täällä härmässä teemme, mutta shortseissa. On kinkkua, kuusta ja joulutähteä hikisten bermudoiden ja teryleenipaidan ohella. Musta hoikka joulupukki poseeraa matkalaisten kanssa tekokuusen juurella.
Miksei joulunaika voisi olla valittamattomuuden kuukausi? Ei meillä asiat niin huonosti ole. On ystäviä, perhettä, hyviä parisuhteita ja kattoa pään päällä. Onnekkaimmilla kaikki edelliset.
Miksemme lahjoittaisi hyvää mieltä kanssaihmisille. Roinasta tulee onnelliseksi vain kauppias ja pikkulapsi. Eikä jälkimmäinenkään kovin pitkäksi aikaa.
Elämänikäisen lahjan voi antaa yksinkertaisesti CD:n muodossa. Itse muistan saaneeni sedältäni aikanaan erään Metallican levyn, jonka soitin kirjaimellisesti puhki kannettavassa soittimessani.
Se on edelleen hyvä ja toimiva albumi.
Erästä puhkikulunutta mainosfraasia lainatatakseni, siitä se ajatus sitten lähti...
-Timmy
[Tätä kirjoitettiin remonttipölyä läppäriltä huiskien]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti